7.Kuopion estekisat sorsasalon ravirata 1.3-3.3.2016

Viime viikonloppu sujui Heken ja Tuutin kanssa ponicupin osakilpailuiden merkeissä Kuopiossa.
Saavuimme paikalle perjantai-iltapäivänä kun ensimmäisen päivän esteluokat olivat paraaikaa käynnissä kentällä, joten otimme ponit kuormurista alas suitset päässä ja taluttelimme niitä raviradan varikko alueella ennenkuin etsimme niiden karsinat, jotka olivat valjastuskatos karsinoita. Laitoimme ponit karsinoihin ja nostimme tavarat karsinoiden edessä olevaan katokseen. Ratsastin kummallakin hieman perjantain kisojen jälkeen sileän verryttely kentällä. Heke oli normaali oma rauhallinen itsensä ja Tuutti tavallista jyrempi. Kentän laidalta lähti kiva pieni metsäkierros jota kävelytimme ponit ratsastuksen jälkeen. Laitoimme ponit karsinoihin yöpuvulle ja menimme itsekkin kuormurille jolle oli varattu sähköpaikka kisapaikalta ja johon Hanski olin nikkaroinut hienon living-osan. Sisältää kaikki mukavuudet, myös juoksevan veden sateella.

Hieno living kuormuri mallia sirkkeli ja lautaa.

Lauantaina kilpailut alkoivat kello 9. Starttasin muistaakseni 12, mutta tulimme kisakentän laidalle odottelemaan rataantutustumista jonne pääsikin harvinaisen aikasin kello 8.10. Kävelin radan yhteensä kolme kertaa. Ensin itsekseni, sitten Riikan kanssa ja lopuksi vielä Pian kanssa. Kun luokka alkoi aloin verrytellä Hekeä ensin sileällä yläkentällä jossa olin jo perjantaina ratsastanut. Kun neljäs ratsukko meni radalle siirryin esteverryttelyn puolelle. Emme ottaneet hirveän montaa hyppyä koska hektor oli menossa vielä radalleja rata oli pitkä 14 esteen rata. Lisäksi Heke oli menossa radalle ainakin kerran tänään.
Rata oli hyvä eikä oikein kunnolla ainuttakaan tyrkky lähestymistä toisin kuin viimeisellä radalla jolla sopivaa rytmiä ei meinannut millään löytyä. No radan jälkeen veimme Heken karsinaan levähtämään ja aloimme ottamaan Tuuttia valjastuskatokseen satuloitavaksi. Tuutti yritti heti ensitöikseen kun raotin karsinan ovea ja aloin laittaa suitsia ryysätä ovenraosta ulos karsinasta. Tähän perustuu miksi hevosia täytyy liikuttaa kilpailupaikoilla suitsittuna. Saimme Tuutin satulaan ja menin sille kyyttiin  katoksesta kun Mursu oli vielä kahtapuolen kiinni. Ja eiköhän suojat olleet unohtuneet kun Tuutti oli jo vapautettu. Ja milläs laitat suojat ponille joka ei seiso hetkeäkään paikallaan? Kun suojat olivat jalassa lähdin kohti verryttelyä. Verryttelin tuuttiakin aika säästeliäästi koska rata oli samaiset 14 hyppyä kuin Hekenkin luokassa koska nämä olivat luokat 1a ja 1b.

Rata oli kohtuullinen joskin Tuutti oli kiinni melkein kaikissa esteissä ja olin melkein varma että 7 pysty putosi koska sieltä lähti niin kova kolaus. Ei se pudonnut ja olimme toisia luokassamme.
Ennen tuutin loukkaa  kuulutti torni että luokan 1a palkintojen jako on välittömästi luokan 1b jälkeen. Minulla ei ollut m,itää käsitystä miten olimme sijoittuneet Heken kanssa ja olimme voittaneet luokkamme.
Tuuttikin oikein valpastui kun se pääsi sijaistamaan hekeä palkintojenjakoon.

Tässä välissä oli vuorossa avoin 100cm jota en hypännyt. Luokka oli taas 2a ja 2b joten kävelimme radan yhdssä Pian kanssa joka hyppäsi avoimessa luokassa, mutta meidän perusvaiheemme oli sama kuin Pian koko rata. Avoimesta metristä katsoin muutaman ratsukon ennenkuin menin laittamaan Heken. Verryttely tapahtui suunnilleen samalla kaavalla kuin toisenkin luokan mutta menin esteverkkaan kun luokka alkoi. Starttasin numerolla 7. Perusrata oli muuten OK paitsi että vitoselle tuli tosi iso hyppy. Tulos oli nolla virhettä ja pääsimme uusintaan. Heke oli radan jälkeen vähän ep ja kun olin menossa uusintaan eläinlääkäri hölkkäsi radalle ja katsoi Heken liikkumista. Eläinlääkäri antoi lähtöluvan ja hyppäsimme uusinna 4virheellä ja olimme luokan kolmansia. Tällä radalla tahtia ei meinannut löytyä millään ja radasta tuli aika ruma.
Illalla lähdimme vielä kävelyttämään poneja. Samalla katsoimme hieman Heken liikkumista. Se ontui ihan reippaasti ravissa ja kävin perumassa lähdöt kansliassa. Heke ei kuitenkaan ontunut käynnissä ja lähdimme tukimaan jotain polkua ja päädyimme 1,5h kävelylle syömään metsämansikoita. Kellekkään muulle ei voi käydä näin koska muut taluttavat raviradan varikolla.

Sunnuntaina hyppäsin kuitenki vielä Tuutilla 95cm vaikka Heke ei ollut kaan hyppy kunnossa. Tuutti oli aivan ,mahtava. Se hyppäsi tosi isoja hyppyjä ja minä tein normaaleja pitempiä myötäyksiä. Olisiko tässä isojen hyppyjen salaisuus. Harmillisesti ratsastaja teki yhden puolipudätteen liian huolimattomasti ja tuutti pääsi liian pitkänä liian lähelle ysiä ja tiputti sen. Mutta se ei ollut Ponin vaan ratsastajan virhe. Tuutti oli aivan super. Ja jos tähän malliin menee niin lähdetään pikkuponicupin finaalliin hyppäämään metriä enskuussa.
Kaiken kaikkiaan oli kiva viikonloppu ja Eevalla oli mennyt hienosti Torniossa.